tiistai 31. joulukuuta 2013

Jotainko on vaihtumassa?

Joulukuun viimeinen päivä, vuoden 2013 viimeinen ilta. Huomenna vuosikello on kääntynyt aloittamaan alusta, ja pitää totutella uuteen numeroon vuosiluvun lopussa.

Kuvittelin, että koska täällä ei juhlita joulua, uudenvuoden juhlat ovat sitäkin näyttävämmät. Olin väärässä - jälleen kerran. Jos Facebookini ei olisi täynnä kavereiden hyvän alkavan vuoden toivouksia, en varmaan edes tietäisi, mikä päivä tänään on. Ja, mikä mukavinta, ei mitään tämän enempää osaa edes kaivata.

Rannassa oli kyllä ehkä vähän tavallista enemmän ihmisiä ja raketteja ammuttiin jossakin, mutta niistä ei voi päätellä, että mitään tavallisuudesta poikkeavaa olisi meneillään. Raketteja on nimittäin ammuttu joinain iltoina muulloinkin, ehkä joidenkin perhejuhlien yhteydessä tai sitten muuten vaan, ja rannassa illallistavien ihmisten määrä vaihtelee aina sään ja viikonpäivän mukaan.

Me kävimme lasten ja kaveriperheen äidin ja pojan kanssa rannassa syömässä ranskalaisia perunoita ja friteerattuja kanafileitä. Lähinnä tarkoituksemme oli kuluttaa aikaa, kun molempien miehet olivat töissä eikä niinkään juhlistaa vaihtuvaa vuotta.

Suunnittelimme, että vielä jonain iltana raahaamme rannalle grillin ja toteutamme piknikin niin kuin se oikeasti kuuluu: Otamme mukaan itse marinoituja kananpaloja, pujotamme ne vartaaseen ja grillaamme ne avotulella kypsäksi. Lisäksi syömme termosvuokaan etukäteen valmistettua riisiä ja vihanneksia, "lettuleipää" ja salaattia. Jälkiruuaksi on kahvia, limsaa ja ehkä keksiä tai vanukasta. Kaikki tämä on aseteltu kauniisti muoviselle piknikalustalle, jolle koon puolesta mahtuisi parikin samankokoista seuruetta... Sitten istumme, juttelemme ja nauramme myöhään iltaan asti aivan kuin mitkään velvollisuudet eivät odottaisi meitä seuraavana päivänä.

Tunde sai viestin tuttavaltaan. Dubaissa vuodenvaihteen juhlallisuuksiin valmistautumisen meno on kuulemma aivan toisenlainen. Kadut ovat täynnä autoja, kun ihmiset vaeltavat katsomaan - mitäpä muutakaan kuin - maailman suurinta ilotulitusta Burj Khalifan ympäristöön ja kaikki ovat juhlatuulella. Huomaan huokaisevani helpotuksesta, ettemme ole enää siellä. Tällainen hiljainen vanhan vuoden hautaaminen ja uuden aloittaminen sopii minulle vallan mainiosti. Sitä paitsi taidan joka tapauksessa olla nukkumassa siinä vaiheessa, kun kellon viisari alkaa mittaamaan uuden vuoden aikaa.

Olemme saaneet elää jälleen yhden ihmeellisen ja jännittävän vuoden! Se on hyvä päättää kiitollisin mielin ja kaikkea hyvää tulevaan vuoteen rukoillen.

Onnellista uutta vuotta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti