Perjantaina ajoimme kirkolta kotiin ja lähellä Khorfakkanin satamaa vuorten juurella oli paljon autoja pysäköitynä tien varteen. En ollut aiemmin kiinnittänyt paikkaan mitään huomiota. Kuvittelin, että siinä vuorten juurella on joutomaata ja ehkä muutamia siirtotyöläisten hökkeleitä, jotka on ympäröity matalilla muureilla, ettei kotieläimet karkaa. Joten, kun Tunde totesi: "Looks like they have funeral there" (taitaa olla hautajaiset), olin ihmeissäni.
Mutta todellakin. Siinä matalien muurien takana ei ollutkaan vuohien laidunmaa vaan hautausmaa. Muslimien hautaustapa on paljon vaatimattomampi kuin kristittyjen eikä hautoja juuri edes erota maasta. Joskus haudoille ei laiteta mitään merkkiä, mutta yleensä haudan kohdalla on pienen pieni kivi tai muu matala kyltti. Muuten hautausmaa näytti samalta kuin kaikkialla sen ympärilläkin. Ei istutuksia, ei polkuja, joita pitkin voisi kulkea astumatta kenenkään haudan päälle, ei kukkia, ei hautakumpuja, ei kynttilöitä,...
Hautaus suoritetaan islamin opin mukaan ennen auringonlaskua eli käytännössä samana päivänä kuin ihminen on kuollut. Hautausta varten ruumis pestään ja puetaan vaatimattomiin (yleensä valkeisiin) vaatteisiin ja haudataan ilman arkkua. Yleensä vain miehet osallistuvat hautaamiseen. Siinä valkoisissa vaatteissaan autoilleen palaavia miehiä katsoessa tunsin taas suurta erilaisuutta kokemusmaailmoissa: He ovat pukeutuneet perjantaiaamuna pyhäpäivän vaatimiin puhtaisiin vaatteisiin, osallistuneet keskipäivän rukoukseen ja tulleet sen jälkeen hautaamaan aamun tai yön aikana kuolleen ystävänsä tai sukulaisensa. Minun kokemusmaailmastani käsin sellainen tuntuu ihan käsittämättömältä! Kuinka mieli ja sydän ehtii mukaan, kun hautaus pitää tehdä niin nopeasti? (Tosin täällä lämpimässä se on välttämättömyys uskonnosta riippumatta.) Kuinka perjantain toimet voi suorittaa samaan tapaan kuin aina ennenkin, vaikka joku on kuollut? Kuinka voi osallistua keskipäivän rukoukseen tietäen, että sen jälkeen haudataan joku? No, joku täkäläinen olisi tietenkin yhtä ihmeissään meidän hautaustavoistamme.
Toinen ihmetyksen aihe oli perjantai-iltana iskenyt lyhyt mutta sitäkin ytimekkäämpi myrsky. Koko päivän oli ollut tuulista, pilvistä ja sateista, mutta nukkumaanmenon aikaan alkoi kummallinen kohina. Pian kohina voimistui, ja kun yritin katsoa parvekkeelta, mitä tapahtuu, tuuli ja vesi puskivat oven niin voimalla auki, että hädin tuskin sain sen suljettua. Ikkinoista näkyi vain poikittain harmaana lentävää vettä (rakeitakin oli kuulemma seassa) ja sumeat katuvalojen valot harmaan verhon takana. Kohina voimostui niin, että korviin sattui ja pian huomasimme seisovamme olohuoneen lattialle muodostuneessa lätäkössä! Vesi tuli sisälle ikkunoiden raoista, parvekkeen ovesta ja ilmastointilaitteiden aukoista (koneet on laitettu seiniin tehtyihin aukkoihin ilman mitään tiivisteitä). Kahmimme kaapeista kaikki pyyhkeet rakoja tilkkimään ja pahimman pauhun laannuttua aloimme luuttuamaan kuravettä pois lattioilta. Vettä oli litratolkulla! Voin vain kauhulla kuvitella, miltä talon pohjakerroksessa mahtoi näyttää...
Aamun valjettua myrskystä, joka kesti korkeintaan viisi minuuttia, oli muistuttamassa tulvivat kadut, muutama rannalla kaatunut puu ja mutalieju kaikkialla. Harvakseltaan asetellut viemärit eivät millään vedä sellaista vesimäärä kerralla. Lisäksi joka puolella on niin paljon roskaa ja irtonaisia kiviä, oksia, kasveja, mutaa, hiekkaa yms., että vähätkin viemärit tukkeutuvat nopeasti.
Hotellin uima-altaat olivat saaneet osansa myrskytuulesta ja ne olivat harmaina ilmeisesti sade- ja meriveden sekoituttua altaisiin. Lauantaiaamuna niitä putsattiin kuumeisesti ja innokkaimmat turistit makasivat uima-asuissaan altaan reunalla puhurista huolimatta. Ranta oli kokonaan suljettu, sillä vielä lauantainakin aallot löivät yli hiekan, ja niiden mukana tuomaa roskamäärää siivotaan varmasti ainakin muutama päivä. Merivesi oli aivan ruskeaa ja voi olla, että hotellin rantaa suojaamaan rakennetut hiekkapadot ovat huuhtoutuneet meren pohjasta aaltojen mukana rantaan.
Tänään sunnuntaina tulee edelleen niin kovaa, että ilma on harmaana pölystä. Aurinko kyllä yrittää jo paistaa ja hetkittäin se tuolta usvan takaa oikein häikäiseekin. Lämpötila on pysnyt koko ajan 25 asteen paikkeilla, mutta uiminen - tai edes ulkoilu - ei oikein tulla puhurissa houkuttele. Huomenna pitäisi sääennusteen mukaan olla paluu normaaliin eli aurinkoa ja lämmintä ilman tuulta, pilviä, sadetta tai sumua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti